Vahvaa osaamista eri kasvatusvaiheissa

http://suomibroileri.fi/uploads/images/Yläosakuvat/untuvikot.jpg

Suomalaisilla teurasbroileritiloilla on vuodessa kuudesta kahdeksaan kasvatuserää, jossa toistuvat samat vaiheet.

Broilerin elämässä untuvikkoaika eli ensimmäinen elinviikko on hoidollisesti eniten työtä vaativa. Silloin luodaan pohja parven hyvälle ja terveelle kasvulle seuraavien 30 - 40 päivän ajaksi. Untuvikot tuodaan laatikoissa hautomolta, jossa niitä on haudottu 21 vuorokauden ajan. Ne päästetään nopeasti puhtaaseen kanalaan, jonka lämpötila on nostettu 34 – 35 asteeseen ja jonka lattialla on uusi ja puhdas kuiviketurve tai kutterinpuru. Suurin osa suomalaisista broilerikanaloistalämpenee joko kotimaisella turpeella tai puuhakkeella.

 

Teurasbroilerin kasvatuserä

Puhdas kanala

Tilalla on tehty paljon työtä ennen tätä h-hetkeä. Edellisen kasvatuserän jäljiltä vanha kuivike on ajettu pois. Kanala on ensin kuivapuhdistettu, jonka jälkeen se on pesty huolellisesti. Pesun jälkeen kanalan annetaan kuivua, jonka jälkeen kaikki paikat desinfioidaan. Tässä yhteydessä tehdään myös kaikki suuremmat huolto- ja korjaustyöt, joita ei ole voitu tehdä broilereiden kasvatusaikana. Kaikkien laitteiden toimivuus tarkistetaan. Aikaa edellisen parven teuraaksi lähettämisen ja uusien untuvikkojen tulon välillä on keskimäärin 2,5 – 3 viikkoa.

Heti syömään ja juomaan

Aamulla hautomolla kuoriutuneet untuvikot puretaan laatikoista tasaisesti halliin juoma- ja ruokintalinjojen läheisyyteen. Ruokintakuppien lisäksi untuvikoille laitetaan rehua jo valmiiksi paperille, jota käytetään ensimmäisinä päivinä varmistamaan untuvikot löytävät rehunsaantia. Broilerin rehu koostuu viljapohjaisesta täysrehusta, joka tulee rehutehtaalta. Siihen lisätään vielä itse kasvatettua tai lähitiloilta ostettua vehnää kokonaisina jyvinä, joiden käyttömäärä on enimmillään 35 %:a rehuseoksesta.

Puhtaiden tuotantotilojen, lämmön, rehun ja veden lisäksi valo on untuvikoille tärkeää. Ensimmäisenä elinpäivänä valot ovat pois päältä vain tunnin. Pimeää aikaa lisätään tunti päivässä niin, että viikon iässä broilereilla on pimeää eli yötä jo 6-8 tuntia. Raikasta, ihmisellekin juomakelpoista vettä broileri saa juomanipoista aina halutessaan, kuten myös rehua rehukupeista.

Tarkkaa hygieniaa

Suomalaisilla broileritiloilla noudatetaan kansallisen laatujärjestelmän mukaisia tautisuojausohjeita. Kanalaan mentäessä ulkovaatteet ja kengät jäävät kasvattamon eteiseen omalle puolelleen ja siirrytään ns. hygieniarajan toiselle puolelle. Ennen kasvattamoon menoa pestään ja desinfioidaan kädet huolellisesti, ja pukeudutaan kanalakohtaisiin vaatteisiin ja jalkineisiin. Jalostuspolven kanaloissa käytössä on myös suihku, jossa on käytävä ennen ja jälkeen kasvattamokäynnin. Tautisulkua käytetään, jotta vierailijoiden mukana ei pääse kasvattamoon broilereille haitallisia viruksia tai bakteereja. 

Lihasiipikarjan hyvän hygienian opas

Vierailijaohje

 

Hyvään tuotantotapaan kuuluu myös ns. 48 tunnin sääntö ulkomaan matkan jälkeen. Tuottajat ovat sitoutuneet siihen, että he menevät kasvattamoihin vasta kahden vuorokauden kuluttua kotimaahan palattuaan.

 

Kansallinen taso

Huolellista hoitoa

Kasvattamon olosuhdetietokoneelta tarkastetaan mm. onko lämpötila kohdallaan ja toimiiko ilmanvaihto moitteettomasti. Tuottajien lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu seurata ja kirjata keskeiset tuotantoa kuvaavat tiedot. Päivittäin seurattavia asioita ovat esimerkiksi lämpötila, kosteus, veden ja rehun kulutus, broilereiden paino ja eläinten määrä. Automatiikkaa on paljon ja se helpottaa työtä valtavasti, mutta ammattitaitoisen, motivoituneen tuottajan rooli on ensisijaisen tärkeää varmistettaessa broilerien terveys ja hyvinvointi.

Normaalit hoitokäynnit tehdään kahdesti päivässä. Kanalassa kuljetaan rauhallisesti edestakaisin tarkkaillen olosuhteita, laitteiden toimivuutta sekä lintujen käyttäytymistä. Jokainen broileri voidaan tällöin nähdä ja varmistua sen hyvinvoinnista. Samalla käynnillä kerätään kuolleet kanat pois ja lopetetaan heikot tai sairaat yksilöt. Broilereiden kuolleisuus on Suomessa noin kolmen prosentin luokkaa parven kokonaismäärästä koko kasvatuksen aikana. Se on erittäin pieni luku, ja kertoo osaltaan broilerien hyvästä hoidosta ja kunnossa olevista olosuhteista.

Silloinkin kun tuottaja ei ole kanalassa, broilereiden elämää seurataan tarkasti. Monet automatiikan hoitamat asiat on valvottavissa oman tietokoneen ruudulta. Olosuhteiden mahdollisista poikkeamista kuten lämpötilan, veden- tai rehunkulutuksen muutoksista tulee hälytykset myös kännykkään. Kännykkää ei suljeta tai laiteta äänettömälle edes yöllä ja poikkeamatilanteisiin reagoidaan heti. Sähkökatkojen varalta aggregaatti on pakollinen jokaisella suomalaisella broileritilalla jotta voidaan varmistaa kasvattamoiden ilmanvaihto.

Vastuullista tuotantoa ammattitaidolla tiloilta kuluttajille asti

Kasvatuserän hoito vaatii omat hienosäätönsä esimerkiksi talven paukkupakkasilla ja kesähelteillä. Kanalan olosuhteet on varmistettava broilereille optimaalisena ympäri vuoden. Vaikka ulkona olisikin -30 asteen pakkassää, niin kasvattamossa on oltava yli +30 asteen lämpötila untuvikoilla. Lämpötilaa lasketaan asteittain untuvikkoajan 34–35 asteesta noin 20 asteen lämpötilaan loppukasvatuksessa. Oikeanlaisilla olosuhteilla eli lämpötilan ja kosteuden hallinnalla taataan hyvä, kuohkea kuivike, joka mahdollistaa broilereille kuopsuttelun ja kylpemisen. Ne ovat asioita, jotka kuuluvat broilerien lajityypilliseen käyttäytymiseen. Hyväkuntoinen kuivikepehku varmistaa myös sen, että broilereiden jalkapohjat pysyvät kunnossa. Teurastuksen yhteydessä jokaisesta parvesta tehdään jalkapohjien kunnon arviointi, joka kuvaa broilerien hyvinvointia. Hyvät kasvatusolosuhteet ovat perusta lintujen hyvinvoinnille.

Myös broilerien lastaus ja kuljetus kasvattamosta teurastamolle on osa vastuullista laatujärjestelmää. Broilerit lastataan joko käsin tai koneellisesti ammattitaitoisten tekijöiden toimesta. Broilerit kuljetetaan modernilla kuljetuskalustolla, joka on suunniteltu ja hyväksyttysuomalaisiin olosuhteisiin.Lisäksi kuljettajilta vaaditaan erityislupa koulutuksineen. Koska tuotanto on keskittynyttä ja tilat ovat sijoittuneet teurastamojen läheisyyteen, teuraskuljetusmatkat ovat lyhyitä. Broilerien varastointiaikaa teurastamolla ennen tainnutusta on korkeintaan muutamia tunteja, sillä eläinkuljetusten logistiikka on tarkkaan suunniteltu ja aikataulutettu.