Tasapainoista ruokintaa eri kasvuvaiheisiin

Broileri syö elämänsä aikana noin 3,5 kiloa rehua. Broilereiden rehu on tarkkaan suunniteltu antamaan broilereille energiaa ja valkuaista kasvuun, kivennäisiä luuston rakentamiseen, vitamiineja ja hivenaineita tarpeen mukaan. Broilerit syövätkin varmasti paljon monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin monet meistä ihmisistä.

Energiaa ja valkuaista kasvuun

Energiaa rehuihin saadaan kotoisista viljoistamme vehnästä ja kaurasta. Kaura käytetään yleensä kuorittuna, jolloin sen energia-arvo on hyvä. Yli 70 % broilerien syömästä rehusta on kotimaista viljaa ja palkokasveja. Lisää tarvittavaa energiaa saadaan rasvoista. Yleensä rasva lisätään kasviöljyn muodossa. Kasviöljy sisältää paljon hyviä monityydyttämättömiä rasvoja, joita broilerit pystyvät hyvin hyväksikäyttämään aivan pienestä untuvikosta lähtien. Valkuaista tarvitaan lihasten kasvuun.

Valkuaista rehuihin saadaan kotimaisista viljoista, mutta niistä saatavaa valkuaista on täydennettävä esimerkiksi soijarouheella. Muita Suomessa viljeltäviä valkuaislähteitä ovat rypsirouhe, herne ja härkäpapu, joiden käyttö broilerien rehuissa on lisääntynyt viime vuosina. Suomessa soijaa käytetään broilerien ruokinnassa vähemmän kuin Euroopassa kolmesta syystä. Ensiksikin suomalaiset broilerit ovat terveempiä, joten ne pärjäävät vähemmällä valkuaisruokinnalla kuin monet muut eurooppalaiset broilerit. Toiseksi kotimaisissa viljoissa on eurooppalaisia viljoja korkeampi valkuaistaso, mikä vähentää soijan käyttötarvetta Suomessa. Kolmanneksi muissa Euroopan maissa broilerien rehustus perustuu maissiin, jossa on erittäin alhainen valkuaispitoisuus, ja soijaa on käytettävä enemmän, jotta siellä saavutetaan riittävän korkea rehujen valkuaispitoisuus. Suomessa käytetään broilerien rehuissa vain vastuullisesti tuotettua soijaa. Useimmiten soijan alkuperämaa on Yhdysvallat, Kanada, Argentiina tai Ukraina. Brasiliasta tuodaan gm-vapaata soijaa, jolla on joko RTRS tai ProTerra sertifikaatti, joka osoittaa tuotannon olevan vastuullista. 

Valkuainen koostuu aminohapoista, joita broilerin tulisi saada rehusta mahdollisimman optimaalisessa suhteessa toisiinsa nähden. Jos jotain aminohappoa on liikaa, lintu ei pysty sitä hyödyntämään ja se poistuu ulosteen mukana. Mikäli jotain aminohappoa on liian vähän, se rajoittaa kaikkien muiden aminohappojen käyttökelpoisuutta ja jälleen valkuaista poistuu ulosteiden mukana. Valkuaisen koostumusta tasapainotetaan soijarouheen lisäksi puhtailla aminohapolla. Yleisesti käytössä ovat lysiini, metioniini ja treoniini. Mitä optimaalisempi on valkuaisen aminohappokoostumus, sitä parempi on valkuaisen käyttökelpoisuus ja sitä vähemmän typpeä joutuu lantaan. Optimaalinen aminohappokoostumus lisää linnun hyvinvointia ja on yleensä myös kustannustehokkainta.

Luuston rakentamiseen tarvitaan kalsiumia ja fosforia. Viljoista ja soijarouheesta saadaan osa kivennäisistä, mutta sen lisäksi rehuun pitää lisätä kalsiumkarbonaattia ja monokalsiumfosfaattia. Kasviperäisen fosforin sulavuutta parannetaan fytaasi -entsyymin avulla. Fytaasi vähentää siis fosforin joutumista lantaan ja parantaa näin ympäristön hyvinvointia.

Lisäksi rehuihin lisätään suolaa ja natriumkarbonaattia, A, D, E, B1, B2, B6, B12 ja K-vitamiineja, rautaa, kuparia, sinkkiä, mangaania, jodia ja seleeniä. Kaikki pienimmätkin ravintoaineiden tarpeet pyritään huomioimaan.

Täsmäruokintaa

Broilerien ravintoaineiden tarve muuttuu niiden kasvaessa ja niin muuttuu myös ruokinta. Broilerien ruokinnassa käytetään kolmea tai neljää erilaista rehua kasvatuksen aikana. Aloitusrehussa on eniten valkuaista ja vitamiineja, lopussa taas energian määrä kasvaa. Ruokintaa tasapainotetaan myös lisäämällä tiloilla kokonaista vehnää rehutehtaassa tuotetun rehun joukkoon. Kokonaisen vehnän lisääminen aloitetaan viikon iässä ja sen määrää nostetaan tasaisesti koko kasvatuksen ajan. Lopussa kokonaisen vehnän määrä on noin 30 %. Kokonainen vehnä antaa linnun lihasmahalle töitä ja parantaa ruuansulatuskanavan hyvinvointia.

Emoille omat rehut

Broileriemot eivät tarvitse niin paljon energiaa ja valkuaista kuin kasvatuspolven broilerit, niinpä niiden rehuissa voidaan raaka-aineena käyttää kokonaista kauraa tai vaikkapa vehnälesettä. Myös soijarouhetta tarvitaan paljon vähemmän. Toisaalta emot tarvitsevat paljon kalsiumia munan kuoren muodostamiseen, joten niiden rehussa kalsiumin määrä on yli kolminkertainen kasvatuspolven rehuihin verrattuna.

Suomessa broilerien rehuja valmistavat A-Rehu, Satarehu ja Hankkija.