Munitus

Broileremojen munintakausi pesuineen on 48–52 viikkoa. Munittaja saakin uuden parven hoitaakseen vain kerran vuodessa. Munittajan taukopesu on haasteellisempi nuorikkokasvattamoon tai broilerikasvattamoon verrattuna, sillä munittamossa kalustoa on jonkin verran enemmän. Munittamossa on emoille automaattipesät, jonne kana pääsee omaan rauhaansa munimaan. Pesien edustalla on lisäksi runsaasti ritilätasoa, joka antaa linnuille mahdollisuuden nousta lattiatasoa korkeammalle. Ritilöiden tarkoitus on myös varmistaa, ettei pehkua kulkeudu munintapesiin ja munat ovat puhtaita. Näin vähennetään hautomolle kulkeutuvien suolistobakteerien määrää.

Kukot ja kanat yhdessä munittamossa

Kun munittaja saa nuoret, 18–19 viikon ikäiset linnut, kanat ja kukot yhdistetään ensimmäistä kertaa samaan tilaan. Tämä on linnuille jännittävä hetki, sillä sukukypsyys on jo vähitellen alkanut kehittyä. Sukukypsyyden kehittymistä ja munantuotannon alkamista seurataan tarkasti päivittäin. Lintujen valo- ja ruokintaohjelmaa muutetaan tarpeen mukaan, jotta osataan antaa ”kevään” merkit juuri otolliseen aikaan. Eri vuodenaikoina ja eri painoisille linnuille kevään merkit ovat hieman erilaiset, mutta mukailevat silti samaa linjaa. Sopivalla hetkellä noin 21–22 viikon iässä aloitetaan päivän pituuden lisääminen. Muutaman viikon aikana päivän pituutta lisätään 8 tunnista noin 13 tuntiin. Samalla rehunkulutus lisääntyy, sillä kanojen ja kukkojen elimistöt valmistautuvat suvunjatkamiseen.

Tavoitteena hedelmöittyneiden haudontamunien tuottaminen

Myös kukot valmistautuvat sukukypsyyteen. Kukkojen aktiivisuutta voidaan jonkin verran säädellä valon kirkkaudella, mikä on yksi tärkeistä lintujen käyttäytymistä säätelevistä keinoista. Kukoille on munittamossa omat ruokintalinjat ja rehu, sillä niiden ravintoaineiden tarve poikkeaa kanojen tarpeesta. Munittajan tärkeimpiä töitä munien keruun ohella on huolehtia munien hedelmällisyydestä. Hedelmällisyyttä tutkitaan hautomolla viikoittain. Hautomo raportoi tuottajalle sekä hedelmällisyystuloksen, että haudottujen munien kuoriutuneet untuvikkomäärät, eli haudontatuloksen.

Munittamossa seurataan päivittäin rehun- ja vedenkulutusta, munien määrää ja niiden painoa, kanojen ja kukkojen kuolleisuutta sekä viikoittain myös kanojen ja kukkojen painon kehitystä. Näiden ja hautomolta saatujen tulosten sekä lintujen käyttäytymisen perusteella munittaja päättelee tarvittavat hoitotoimenpiteet mahdollisimman korkean hedelmällisyyden ja munantuotannon ylläpitämiseksi.

Haudontamunia käsitellään ja säilytetään huolellisesti 

Munat kulkeutuvat automaattipesistä munien käsittelytilaan liukuhihnaa pitkin. Munien pakkaaminen haudontaseuloihin tapahtuu nykyään pääosin koneellisesti. Kone osaa laittaa munat oikein päin, eli terävän pään alaspäin. Munittaja lajittelee munat ja siirtää vain hyvät munat rullakoihin munahuoneeseen odottamaan noutoa hautomolla. Munahuoneen lämpötila ja kosteus on tarkoin säädeltyä, jotta munat säilyvät hyvinä ja virheettöminä haudontaan saakka. Munat noudetaan viikoittain säännöllisesti hautomolle haudontaa varten.

Kana munii parhaimmillaan 6 munaa viikossa, jonka jälkeen se pitää välipäivän. Kun kanat ikääntyvät peräkkäisten munien määrä vähenee, jolloin välipäiviä tulee useammin ja muninta laskee. Muninnan laskiessa linnut teurastetaan, ja niiden liha käytetään elintarvikkeena. Tämän jälkeen munittajan on aika valmistautua uuden parven tuloon, puhdistaa, pestä ja desinfioida kanalat laitteineen.