Hyvinvointi on ykkösasia

Broileri on utelias laumaeläin, joka tutkii ja tarkkailee ympäristöään jatkuvasti. Se tutkii kuivikkeen joukossa olevia oksanpätkiä, kiipeilee turvepaakkujen päälle, keinuu lintuvaa’alla ja kuljettelee esimerkiksi höyheniä nokassaan. Broilerit kopioivat toisiltaan käyttäytymismalleja, mikä onkin yksilön menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Näin esimerkiksi kaikki broilerit oppivat untuvikkoina syömään rehua ruokintakupeista ja juomaan vettä vesinipoista.

Viisi tärkeintä broilerin hyvinvointitekijää ovat:

• Terveys
• Perimä, geneettisten tekijöiden painoarvo on suuri. Jalostusyhtiöt kehittävät sekä tuotannollisia että hyvinvointiin liittyviä ominaisuuksia.
• Ruokinta
• Olosuhteet
• Hoitotaito, kasvattajan ammattitaidolla suuri merkitys broilerien hyvinvointiin.

Jalkapohjien kunto on yksi tärkeä parven hyvinvointia kuvaava mittari. Tarkastuseläinlääkärit tarkistavat jokaisesta broilerierästä jalkapohjien kunnon ja raportoivat tuottajalle. Suomessa broilerien jalkapohjat ovat erinomaisessa kunnossa.

Parven hyvinvointia mitataan kasvatuserän aikana kuolleisuusluvuilla, karsittujen lukumäärällä, rehun-, vedenkulutuksen, kasvun ja parven tasaisuuden seurannalla. Teurastiedoissa parven hyvinvointia mitataan teuraspainon, päiväkasvun, kuljetuskuolleiden ja hylättyjen osalta.

ETT ry:n hallinnoimassa ruokaketjuhankkeessa on kerätty kansallisia broilerien hyvinvointia kuvaavia tietoa. Aiheesta on hankkeen päättyessä julkaistu tiedote joulukuussa 2019.

Tarkastuseläinlääkäreillä on käytössä teurastamokohtaiset huomio- ja hälytysrajat, joista lähtee tarvittaessa palaute kasvattajalle sekä ilmoitus läänineläinlääkärille. Tarkastuseläinlääkäri lähettää ilmoituksen läänineläinlääkärille myös jos parven kuolleisuusaste ylittää asetuksessa määritellyt kumulatiivisen kuolleisuuden raja-arvon.

Broileridirektiivi

Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta

Kuolleisuuden raja-arvot